Toivo ei ole vain tunne. Sen voimalla voimme edetä kohti tulevaa. Erilaiset toivoa ja toiveikkuutta koettelevat kriisit kuuluvat ihmisen elämään. Toivo auttaa hyväksymään tai ainakin sietämään vaikeuksia sekä suuntaamaan katseen eteenpäin. Se ohjaa meitä myös hakemaan tukea muista ihmistä, kun omat voimat ovat vähissä.

Toivoa voi luoda toiselle tai itselle herättämällä innostuksen jostain pienestä, tärkeästä asiasta. Kun teet itse jotain mistä pidät tai rohkaiset toista tekemään jotain hänelle mieluista. Joskus se voi olla pieni kävelyretki, retki luontoon tai vaikka osallistuminen kiinnostavaan tapahtumaan.

Keskeistä toivon syntymisessä on kokemus siitä, että on tullut nähdyksi ja kuulluksi, sekä kokenut tulleensa ymmärretyksi. Jokaisen tulisi saada kokemus siitä, että tuntee itsensö ja elämänsä tärkeäksi sekä merkitykselliseksi.